Suomi
Ota meihin
yhteyttä

Historia

Suomi-Talo on suomalaisten keskus keskellä Pietaria

Suomi-Talo on luotettava, turvallinen ja yhteisöllinen ympäristö, jossa asiakkaat voivat toimia ja hoitaa asioitaan suomen kielellä ja suomalaisella toimintatavalla. Suomi-Talo on lämminhenkinen Suomi pienoiskoossa keskellä historiallista miljoonakaupunkia.

Suomi-Talo sijaitsee aivan Pietarin ydinkeskustassa, Suuren tallikadun historiallisella suomalaisalueella. Talo on valmistunut vuonna 1844 arkkitehti von Bossenin suunnitelmien mukaisesti ja se on luokiteltu kulttuuriperintö- ja suojelukohteeksi

Takaisin suomalaiseen omistukseen 2018

Vuonna 2016 Suomen ja Venäjän pääministerit sopivat, että Suomi ostaa Venäjältä Pietarissa sijaitsevan Suomi-Talon. Aiemmin Pyhän Marian kirkkokartanona toiminut kiinteistö on merkittävä osa Pietarin suomalaisen kaupunginosan ja yhteisön historiaa.

Keväällä 2017 valtio valtuutti Governia Oy:n ostamaan Suomi-Talon Suomen ja Venäjän välisellä valtiosopimuksella ja talo siirtyi suomalaiseen omistukseen toukokuussa 2018. Nyt kiinteistön omistajana toimii Governia, joka hallinnoi ja vuokraa talon tiloja sekä kehittää sen palveluja venäläisen tytäryhtiönsä OOO Dom Suomen alla.

Suomi-Talon toimintakonseptin luominen aloitettiin myös vuonna 2018 yhdessä talon palveluyhteisön kanssa. Suomi-Talosta on sittemmin kehittynyt liike-elämän, kulttuurin ja taiteen asiakaslähtöinen palvelu- ja tapahtumakeskus, joka tarjoaa yrityksille ja organisaatioille kohtaamispaikan sekä valmiin palvelu- ja yhteistyökumppaniverkoston Pietarissa. Vakaa toimintaympäristö, loistava sijainti, suomalainen toimintatapa ja palvelut suomen kielellä ovat Suomi-Talon kilpailuedut Pietarin markkinoilla.

Varhaisempaa historiaa

Pyhän Marian kirkon historia

Vuonna 1733 keisarinna Anna Ivanovna lahjotti tontin Suurelta tallikadulta Pietarin ruotsalaiselle ja suomalaiselle seurakunnalle. He rakensivat paikalle Pyhän Annan puisen kirkon. Yhteisiä jumalanpalveluksia pidettiin kirkossa vuoteen 1745 asti, jolloin ruotsalaiset siirtyivät Pienelle tallikadulle. Suomalaiset rakensivat Pyhän Marian kirkon puisen Pyhän Annan kirkon paikalle vuosina 1803–1805.

Kirkkokartano ja suomalaisen koululaitoksen synty

Suomen tultua suuriruhtinaskunnaksi 1809, suomalaisia alkoi saapua Pietariin yhä enemmän. Marian kirkkoa ympäröivät kirkkokartanon rakennukset rakennettiin vuosina 1842–1848 palvelemaan kasvavan seurakunnan tarpeita. Arkkitehtina toimi Harald Julius von Bossen, tunnettu yksityistalojen ja kirkkojen suunnittelija. Suomi-Talon rakennus valmistui vuosina 1842–1844 ja pian valmistumisen jälkeen kirkkokartanossa alkoi toimia yksi ensimmäisistä suomenkielisistä kouluista. Sen päämieheksi valittiin vuonna 1847 Alaskasta saapunut Uno Cygnaeus. Hänen aloitteestaan poikakoulun rinnalle avattiin tyttökoulu vuonna 1849. Cygnaeus toimi Pietarissa yhteensä 12 vuotta ja hahmotteli tänä aikana suomalaisen kansakoululaitoksen perusteet.

Suomalainen Pietari

Pietarin suomalaisten määrä oli suurimmillaan 24 500 henkeä 1880-luvulla, jolloin Pietaria voitiin pitää toiseksi suurimpana suomalaisena kaupunkina. Suomalaisilla työntekijöillä oli kaupungissa hyvä ja luotettava maine. Vuonna 1870 valmistui rautatie Hyvinkäältä Pietariin. Samana vuonna kirkkokartanossa julkaistiin ensimmäinen Suomen rajojen ulkopuolinen suomenkielinen sanomalehti Pietarin Sanomat. Kirkkokartanossa toimi myös suomalaisten harrastusseuroja, kirjasto, kirjakauppa, pienyrityksiä ja vuodesta 1905 alkaen suomalainen lyseo. Myös Suomen pankin konttori toimi kirkkokartanossa, kunnes se osti vuonna 1916 talon Nevski prospektilta. Suomalaiset rakensivat kirkkokartanoon lisärakennuksia aina taloudellisen tilanteen mukaan. Viimeiset suunnitelmat kirkkokartanon korottamisesta kahdella kerroksella teki vuonna 1914 arkkitehti Eliel Saarinen, jonka isä toimi Marian kirkon viimeisenä kirkkoherrana ennen vallankumousta.

Neuvostoaika ja perestroika

Vallankumouksen jälkeen Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi ja vanhat Pietarin suomalaiset pakenivat Suomeen jättäen omaisuutensa Pietariin. Suomalaisia toimi vielä noin 10 000 Pietarin suomalaisella alueella 1930-luvulle asti. Pyhän Marian kirkon toiminta lakkautettiin 1938. Kirkko palautettiin suomalaiselle seurakunnalle 1990-luvun alussa. Tällöin myös ryhdyttiin miettimään vanhojen suomalaisrakennusten uudelleenkäyttöönottoa. Neuvottelut talosta alkoivat ensimmäisen kerran vuonna 2002, jolloin rakennuksessa sijaitsi hammashoitola. Rakennus peruskorjattiin ja vihittiin käyttöönsä 2009, jolloin talon vuokrasi Suomen Pietarin Instituutti Pietarin kaupungilta.